Minun pitäis kiirehtää kaiken maailman hommiin,eikä suinkaan bloggailla! Kirjanpito on rästissä,ruokakaupassa käytävä  ja keittelemistä,pyykkiä pestävänä ja silitettävää ja kiiruusti pihaa alkaa haravoida ja paljon kaikkee muutakin. Tietsikka vaan veti puoleensa ja käsitöitä haluais tehdä koko ajan ja hyvä kirjakin on kesken:)

 

Kotiinpaluun jälkeen olen edes nämä lapaset saanut tikuteltua. Kirjava lanka Jannea ja valkoinen seiskaveikkaa.

 

Vielä tässä postauksessa reissua muistelen,sen jälkeen saa Malta jäädä mukaviin muistoihin. Kuvassa yksi katu monista. Siellä on tälläisiä loputtomien pitkiltä tuntuvia katuja,eikä tasaista maastoa ollenkaan.

 

Niin siellä vaan täyttä elämää kirjaimellisesti eletään. Maltan valtio on pienempi kooltaan,kuin tää pieni maaseutukaupunki kuin missä itse asun. Meillä on 15 000 asukasta,mutta Maltalla on yli 420 000 !! Se on niin tiheään asuttua,että tonttia ei ole,ei ole puutarhaa,eikä nurmikon leikkuuta. Rannikolla kaupunki toisessaan kiinni,niin että on vaikea sanoa mihin toinen kaupunki loppuu ja mistä toinen alkaa.

 

Metsiä Maltalle ei ole,vaan kasvillisuus mitä on,on istutettu. Se on karun kaunista seutua. Tässä olen bussin kyydistä napannut kuvaa viiniviljelmästä. Tilukset on erotettu toisistaan kiviaidoin.

 

Tässä istutuksia ja missä meillä on istutusten juurella haketta,niin heillä on kiviä.

 

Kaikenlaisia patsaita on rakennusten kulmissa ja myös paljon pyhimyspatsaitakin vähän joka puolella.

 

Monen näköiset katulamput koristavat ja valaisevat kaupunkeja.

 

Kauniita, erikoisia ovikylttejä myytävänä.

 

Bussit olivat oma lukunsa. Kuvassa oleva on sentään pikkuisen uudempaa mallia,ehkä sellainen mitä Suomessa oli 1960-luvulla. Siellä oli tästä paljon vanhempiakin,semmosia pitkänoukkaisia:) Kun bussilla meni,niin ei tietenkään turvavöitä ja missä halusi jäädä pois,niin piti vetää sellaisesta narusta,jolloin kuskille kilikello soi ja hän tiesi pysäyttää.

 

Kyllä me kaupoissakin kuljettiin,mutta ei sieltä oikein ostettavaa löytynyt. Tai olisi löytynyt,jos ne olisi saanut jotenkin kotiin tuotua. Katsokaapa esimerkiksi miten hienot pöydän jalat tässä lasipöydässä!.

 

Maltalaisethan valmistaa laseja.Kaikenlaisia värikkäitä laseja. Kuva ei tee oikeutta,mutta tuo keskellä oleva punainen lasikoristejuttu oli huikaisevan kaunis ja se oli isokin. Hintakin kyllä oli iso,lähemmäs 400€!

 

Vielä lopuksi tietysti kukkapuska. Tässäpä nää minun terveiseni Maltalta olivat. Olishan sieltä vielä paljon tarinoita,paljon kuvia,paljon kokemuksia,mutta toivottavasti näiden minunkin postauksieni myötä tuli jonkinlaista mielikuvaa Maltan elämästä.