Nyt täytynee keksiä jämälangoista vaan jotain,kun ei ole varsinaisia käsitöitä. Niin,mutta saapas nähdä jokohan seuraavassa postauksessa valmistakin löytyy. Kyllähän  mä viimeviikolla jo aloitin virkkaillen. Vähän kerralla jaksaa ja käsikin on kipee. Toipumisen kanssa on sillai,että yksi askel eteenpäin ja kaksi taakse! Kaikkea pientä vaivaa tulee koko ajan,mutta eihän mun pää kestä,jos en pikkuisen saa käsitöitä tehtyä.  Uppoudun niihin ja kirjojen lukemiseen. On rauhallista ja kevyttä hommaa.

 

Olen saanut näin kauniin ja ihanan orvokin meidän seurakunnan Lähetyspiiriläisiltä. Kiitos teille ihanat ja rakkaat Ystäväni. Tämän orvokkikimpun haluaisin ojentaa teillekin jokaiselle minua tukeneelle.

 

Postikin toi minulle kukkasia siemenpussin muodossa. Oi kuinka kivaa. kiitos Sinulle Pauliina.

 

Sitten siitä jämälangasta. Siitä syntyi tälläinen lelu mun karvaiselle "lapsenlapselle". Ja tuota palloa on todella pyöritelty:)

 

Sitä on pitänyt jahdata,juosta sen perässä,välillä repiä ja taas vaania:)

 

Joo ja putkestakin löytyi mitä oivallisin vaanimispaikka.

 

Leikin lopuksi oli hyvä lainata lapsen leukoppaa ja mennä sinne lepäämään.

Tämä paksuposkinen kissaherra on Mölli tai Mölskä kuten me usein sanomme.