Viimeviikonloppuna oli täällä paikkakunnallani hengellisen musiikin festifaalit. Sitä ennen sen puitteissa seurakunnassani järjestettiin kukkien sidontakurssi,jossa tehtiin kukka-asetelmia kahvipöytiin ja puhujalavalle. Minä tietysti olin heti halukas osallistumaan. Kiva oppia siltäkin saralta jotain.


Vähän alkuasetelmia. Semmoseen tummansiniseen isohkoon lasiin laitettiin kukkasieni ja sen päälle alettiin asetelmaa rakentaa. Aluksi vihreät lehdet reunoille ja keskelle osa kellokukkaa.



Sitten kanervaa ja vähän nuppujakin.



Sen jälkeen laitoin juurelle koiranputkea ja siankärsämöä ja lopuksi vähän keltaista kukkaa. Ylläoleva on mun eka asetelma. Olin oikein tyytyväinen aikaansaannokseeni. Tein sen,niinkuin tapaan sanoa ,"omin pikku kätösin  "  : )


Tässä on toisenlainen "ruukku" alla ja sitten nuppujen sijasta kultapiiskuja. Mikä näitä oli tehdessä,kun ohjaaja oli,ei enempää,eikä vähempää,kuin kukkien sidonnan Suomen mestari. Monenlaista niksiä minäkin opin ja oli tosi mielenkiintoista.



Tää on jo iso asetelma lavalle. Näitä isoja tuli useampia. Kuva ei kyllä tee oikeutta väreille.



Vielä tämmönenkin,aivan tavattoman upea.


Seijasiskolta sain tään kivan kesäkevennyksen. Lämpimät kiitokset Sinulle Ystäväni Seijasisko! Säännöt on sellaiset,että 1. Kiitä tunnustuksen antajaa. 2. Jaa tämä eteenpäin 8.lle bloggaajalle. 3.Ilmoita näille tunnustuksen saajille. 4. Kerro kahdeksan asiaa itsestäsi. Mä olen niin laiska,etten jaksa laittaa eteenpäin,vaan ota sinä se mukaasi,joka tänään täällä käyt ja et ole vielä tätä saanut. Sitten ne kahdeksan asiaa. Siinäpä pulma,mitähän en olisi vielä täällä hölöttänyt.

1. Jospa lapsuudesta jotain. Paras Ystäväni oli Malla. Minä olin ujo ja arka,mutta mulla on tunnetusti mielikuvitusta ja ideoita ja keksin kaikkee ja Mallalla kyllä oli rohkeutta toteuttaa. Omasta mielestämme meillä oli maino ystävyys,ei kyllä äiti tainnut olla aina samaa mieltä. Sitten kasvoimme ja menimme tahoillamme naimisiin ja tää ystävyys jäi taka-alalle. Harmi. Joskus vuosien mittaan ollaan sattumalta tavanneet.

2. Oli muitakin ystäviä,mutta Malla tais olla se bestis. Toisen ystävän kanssa keksimme perustaa muka partion. Siihen lippukuntaan ei kuulunut muita kuin me kaksi:) Meille tuli mieleen,että meidän lippukunta tarttis varoja. Niin me itse teimme arpoja ja arpapalkinnoiksi jotain pientä mitä kotoa sattui löytymään. Sitten myymään. Maantietä pitkin kulkemaan ja ystäväni kävi taloissa,jotka oli tien oikealla puolella ja minä vasemman puoleiset talot. Kaikki meni hyvin siihen asti,kun tuli isoisäni talo. Hän osti minulta arvan ja pahaksi onnettomuudekseni hän voitti sellaisen kamman ,jossa ei ollut kaikkia piikkejäkään:D Hän kertomaan äidille,että tietääkö äiti ollenkaan mitä tuo likka tuolla pitkin kyliä puuhaa. Selkäsaunahan siitä tuli ja niin loppui varain keruu ja koko partio myöskin.

3. Kesäisin ajoin meidän maatilan heinäpelloilla hevosella sellaista haravakonetta. Illlan tullen usein harvakonejätettiin pellolle ja ratsastin hevosen kotiin. Ei mulla mitään satulaa ollut. Olinko kuullutkaan sellaisesta. Enkä kuuna päivänä ymmärtänyt,että hevosella ratsastus on jotain niin hienoa huvia,että ratsastustuntia oikein ostetaan.Minusta se hevonen kun oli haiseva ja piereskelevä elukka:)

4. Minä tykkäsin niin leikkiä nukeilla,että mä leikin niillä aina,kun vain talon auttamistöiltä jäi aikaa. Niin isoksi asti,että minulla aivan jo naurettiin. Melkein siihen asti kun vaihdoin nukkeni oikeisiin vauvoihin.

5. Meillä oli aina kissoja ja niille tahtoi tulla pentuja. Kissat olivat minulle hyvin rakkaita,isot ja pienet. Niitä pentuja kun tuli,niin isä ne aina tappoi. Niinpä minä niitä salaa koetin suojella ja jos isä sai vihiä,missä niitten pesä on,niin minä emokissan kanssa yhteistuumin siirsin pennut uuteen paikkaan. Emo roikotti niskasta yhtä pentua hampaissa ja minulla loput essunhelmassa,kun pesänvaihdos tuli.

6. Kävin innokkaasti joessa uimassa. Eikä taatusti ollut mitään hiekkarantoja. Toisessa uintipaikassa jalat rannassa upposi saveen ja toisessa oli kivikkoistakin,mutta ei tahtia haitannut.

7. Minulla on vain yksi sisarus,minua 6v vanhempi veli.

8. Veljeni tietysti kiusas minua ja narraili kaveriensa kanssa kaikenlaista. Minä hömppä aina uskoin mitä hän sanoi. Kerran tultiin kalasta,me ja yksi naapurin poika. Minulla oli kaloja sellaiseen oksaan laitettuna,kun talsimme kotiinpäin. Vieressä oli lehmihaka ja sellaisen sähköpaimenen langat kiersi lehmihaan ympäri. Veljeni sanoi,että koskepas niillä kaloilla tuohon paimenen lankaan. Minä tyhmä tein työtä käskettyä ja arvatkaa vaan mikä sähköisku tuli.

No niin sainpas kahdeksan kohtaa kerrottua:)