Viime viikonloppuna saimme olla hyvien ystäviemme luona kylässä. Tein heille tuliaisiksi ruukun.

 

Tämmönen mosaiikkiruukku. Se nyt ei onnistunut kylläkään kovin hyvin. Valitsin ihan vääränlaisen lasimosaiikkipalan ruukun reunaan. Se ei tullut kuinkaan suoraan,kun koko ajan palat liukui ennekuin kuivi ja sitten saumauslaastia oli hankala saada pois.

 

Ostin siihen sitten kukan,niin  se ruukkukin jotenkin menetteli kukan kanssa paremmin.

 

Koulussa meillä oli yksi ilta nypläystä ja sitä ei enää muuta kertaa opintoihimme kuulu. Tuo hattu on nypläyksen opettajan Liisa Ristimaan tekemä. Hänellä oli siellä pieni osa töitään mukanaan,joita esitteli.

 

Liinoja oli niin,niin monenlaisia ja reunapitsejä.

 

Aivan ihastuttavia pikkutöitä. Mä en ole tajunnut,että nypläämällä voi tehdä paljon,paljon muutakin kuin liinoja ja pitsejä . Hänellä on kotonaan monenlaisia tauluja ja solmioita ja koruja ja verhoja ja ties mitä. Aivan huippu pitsinnypläyksessä.

Kaikilla oli jos jonkinlainen nypläysalusta. Varsinaisia nypläystyynyjä ja toisillla esim. (tuossa alin Intsun) kehitelty jos mistäkin. Meikäläinen piti elämänsä ekaa kertaa nypläysnypykköjä kädessä. Niin vieras asia tää oli mulle.

 

Voi,voi,siinä meikäläisen parin tunnin nypläämisen tulos:D Joo,saa nauraa. Ei se nyt vielä tältä yhdeltä istumalta alkanut niin sujua! Enkä tosiaankaan innostunut.Ei ole mun juttu. Liian paljon opettelemista ja erityisesti aikaa vievää. Mutta on kiva,kun on pikkuisen tuntumaa tähänkin sorttiin. Koulu on niin monipuolinen ja koko ajan tulee uutta kokeiltavaa ja oppimista. Siinä on se hankala puoli,kun se on illalla ja meikäläinen ei kyllä silloin ole enää pirteimmillään,vaan väsynyt.  Mutta näin nyt yritetään.

Kiitos teille niin rohkaisevista ja kauniista kommenteista joita sain! Kiitos käynnistä ja miellyttävää palmusunnuntaita! T. Instu