No niin,mitähän teille sanoisin! Ensinnnäkin kiitos lämpimästi kaikille paranemistoivotuksista,rukouksista ja kaikesta myötäelämisestä. Minä olen nyt kutakuinkin kunnossa,nii kunnossa kun mun tapauksessa voi ylipäätään olla. Vielä vähän uupunut ja hutera olo,mutta pystyssä kuitenkin. Jaa,että mikäkö oli diagnoosi. En mä vaan tiedä!! En mennyt lääkäriin ollenkaan!! Mitä kun olen kuulevinani torumisia ja huokailuja. Mä olin niin tosi kipee,että enhän mä nyt olisi edes jaksanut lääkäriin lähteä. Sittenkun se keskivikkopäivä tuli ja mulla ois ollut ilalla se lekuriaika,niin mä olenkuin lapset,mä heti alkasin parantua:) Päivällä olo oli jo paljon parempi ja ajattelin,että voi kun olisi perunamuusia mitä syödä. Ihmettelin,että kuinka minun nyt ruokaa alkoi tekee mieli. Mulle tuli ahaa elämys,että minähän olen parantumaanpäin ja peruin koko ajan. Torstaina vielä pari kertaa piti käydä vessassa ja sit ei enää. Se tauti loppui siihen ja aloin toipua. Tulin siihen tulokseen,että jos minuun joku tauti vielä iskee,niin ois parempi etten sitä täällä kerro,sillä minähän huolestutin koko kylän!

 

Yhdet sukat olen nyt tikutellut. Tuota samaa sarjaa villatakin ja lapasten kanssa. Kirjavaa lankaa jäi vieläkin.

 

Nyt pitäis lähteä käymään ruokakaupassa,mutta ajattelin ,että teen ensin tään päivityksen.

Oikein hyvää viikkoa ihan jokaiselle! 

Kiitos käynneistä ja kommenteista! T.Intsu