On ihanaa,kun mieheni pitää kesälomaa. Minullakin on paljon leppoisempaa,eikä elämä ole niin aikataulutettua. Muistaakseni mieheni ensimmäinen kunnon kesäloma ja hän on sentään yli 60v!! Hänellä on ollut yleensä kesälomat muutamia päiviä ja sitten se viikko,kun kerta vuoteen olemme käyneet ulkomailla. Nyt sitten päätimme lähteä vähän ajelullekkin. Ensin mentiin ostamaan pehmikset ja sitten suuntasimme auton nokan kohti Hirvijärveä.

 

Hirvijärvestä osa kuuluu meidän paikkakuntaamme ja osa naapuripitäjään. Tuo järvi on minulle niin tuttu,kun monenlaisia kesälomia ja joskus hiihtolomiakin  olen siellä viettänyt ystävien kanssa,joiden mumma asui tuon järven rannalla. Muistan monet kivat uintireissut,veneilyt,makkaranpaistot saaressa ja vaikka mitä kivaa. Kotoa sinne oli matka aika pitkä,mutta polkupyörällä se taittui mukavasti. Välillä oli sellainen suotienpätkäkin,että sai olla varuillaan ettei uppoa liejuun. Tuo järvi ei nykyään enää ole samanlainen. Siihen on tehty suuri tekoallas ja monet tuon järven rannan talot ovat jääneet sen tekoaltaan alle ja ihmiset joutuneet lähteä kodeistaan. Surullista.

 

Pikkuisen venerantaa. Voi kuinka ihania lapsuusmuistoja tuli mieleeni. Ei ollut digijuttuja silloin,ei kai me tietokoneista oltu kuultukaan,mutta me oltiin onnellisia ja huolettomia. Voi kirnuttii käsin ja nokipannukahvia juotiin.

 

Kiva pitkästä aikaa ajella metsäisiä teitä ja ihailla luonnon kauneutta.

 

Monen mutkan kautta  ajelimme sieltä mieheni kotiseudulle. Tuossa kuvassa hänen lapsuudenkotikin. Minäkin yhden kesän asuin tuon talon yläkerrassa.

 

Yksi vanha naapuritalo. Yhden blogikaverini entinen koti. Asukkaat ovat ajat sitten lähteneet.

 

Pieni silloinen uimalampi ja ehkä nykyinenkin.

 

Meidän silloinen Prisma!! Tuossa kaupassa minäkin kävin monet kerrat.

 

Matkan varrella lehmätkin osui kuvaan.

 

Sitten lopuksi kotipihan kukkijoita. Huomaattekos kuinka palavaa rakkaus meillä on:)

 

Tämmösiä,näitä on myös valkoisena ja minä niin tykkään kovasti näistäkin. Kuva ei tee oikeutta tuon kukan kauneudelle.

 

Nämä kai jonkun sortin pähkämöitä.

 

Tämmönen tumma puu on valkoisenaan kukkia.

 

Olohuoneen ikkunasta kuvattuja tarha-alpeja. Näitä meillä on useammassakin paikassa.

 

Lopuksi sitten nää ihanuudet. Pionit ovat alkaneet avautua.

Iloista viikonloppua Sinulle lukijani!

Kiitos käynnistä ja kommenteista! T. Intsu