Lauantaipäivä alkaa kallistua iltaan. Kaikkee pientä olen hääräillyt. Lukenutkin olen pari tosi hyvää kirjaa.

 

Ensin luin tuon Kari Honkasen kirjoittaman vaimonsa tarinan,Tarja Honkanen Savon ruustinna. Kirja kertoo kuten nimikin sanoo,niin Tarja Honkasen vaiherikkaasta elämästä lastenkodista monien ihmisten auttajaksi. Todella lukemisen arvoinen.

Samoin on myös tuo toinen kirja. Jukka Sariolan kertomana Seija Järvenpään elämäntarina: Ystäväni Seija,kutsumuksena Afganistan. Kirja kertoo myös Tämän monivammaisen Jukan ja Seijan ainutlaatuisesta ja hienosta ystävyydestä kaiken keskellä. Jos muistatte,niin vuosi sitten kaksi suomalaista avustustyöntekijää ammuttiin kuoliaaksi Afganistanissa. Seija oli toinen menehtyneistä.

 

Puutarhassa joka päivä käyn ja aina muutaman rikkaruohon samalla kitken. Pionit ovat vielä nupuillaan.

 

 

Tämmöset kellokukat kukkii nätisti huvimajan ympärillä. Niitä on neljä pilaria,jossa on kukkaset.

 

Mansikkatyttö ihmettelee kärhöjen vieressä kesää. Se on ollut joskus kirkkaanpunainen valkoisin pilkuin,mutta on niin monta kesää jo tuolla tallustanut,että väri on haalennut. Kärhöt ovat kasvaneet kohisten yli pergolan,mutta kukannuppuja ei vain ole!

 

Tää ruusupuu, Tarja Halonen sen sijaan kukkii ja kukkii. Muutama vuosi sitten pienen alun ostin ja se on kasvanut puuksi.

 

Pihassamme on tuulimylly. Sitä kiertää köysi ylt ympäri ettei lapset juokse tuulimyllyn siiven alle,kun se vinhasti pyörii. Meillä on aita Unkarin syreeniä,joka taustalla näkyy. Se on komeesti kukkinut ja alkaa kukinta olla lopuillaan.

 

On lupiinejakin ja angervokin näkyy. Vasemmalla alkaa pitkä rivi koiranputkia,joita olen vaalinut,kun tarvin niitä kasvivärjäykseen viikon päästä.

 

Tässäkin joku angervon näköinen.

 

 

Niin ja tämmöisiä ,semmoisia ja tuommoisia.

 

Lopuksi vielä nämä kuvasin. Kyllähän siellä kaikenmoista on,mutta olkoon nääkuvat nyt tälläkertaa.

Leppoisaa pyhänaikaa juuri sinulle!

Kiitos käynnistä ja kommenteista!  T.intsu