Nyt on aikaa vierähtänyt aika kauan,kun yritän saada postauksen aikaiseksi. Minulle epätavallisen kauan. Olen tässä sairastellut. Alaselkä,häntäluusta ylöspäin selkä on ollut tosi kipee. Mä olen niin monet kerrat kaatuillut ja satuttanut häntäluun. Sittenkun se on alkanut vähän parantua,niin taas kaatuminen. Ny kun alkasin olla tosi kipee,niin menin vihdoin lääkäriin ja mä sain kolmen laiset tulehduskipulääkkeet ja on alkanut helpottaa. Astmaankin tuli uusikin suihke jne. Ooh en jaksa taudeista nyt kertoa enempää.

 

Pikkuisen sentään olen saanut neulottua,yksien sukkien verran. Jostain netin syövereistä mallin löysin. 

Tai siinä oli vain tuo sydän mallikerta. Loput sävelsin itse. Lankana seiskaveikka.

Kirjoja olen lueskellut.

Tämä voi olla monille tuttua. Ainakin teille,jotka olette seurannut Lottaa ja pappaa you-tubesta. Hyvä kirja,kertoo papan elämäntarinaa. Niin mielenkiintoinen monine värikkäine vaiheineen.

 

Tämä kirja vasta jännittävä olikin. Itseasiassa aivan uskomaton. Kertoo holokaustin ajasta. Vähän erilainen juutalaisvainoista. Siksi erilainen,kun tämä perhe ei joutunut keskitysleirille,vaikka monet kerrat vähältä piti. Olen monet kirjat tuosta ajasta lukenut,mutta joutui keskitysleirille ta ei,niin heillä kaikilla on erilaien kohtalo,oma tarinansa.

 

Mielenkiintoinen kirja tämäkin. Viljo Perttula on kotosin Itä-Suomesta. Toimeentulo oli niukkaa. Sudet söivät lampaita. Heillä oli hevonenkin ja se sai varsan. Mutta kuinkas kävikään. Yhtenä aamuna ,kun Viljo meni pellolle,niin sudet olivat raadelleet sen varsan. Emo hevonen laittoi turpansa Viljon olkapäälle ja Viljo näki,että kyyneleet valuivat sen silmistä. Siinä kypsyi lopullisesti päätös lähteä pois. Viljo perheensä kanssa muutti Canadaan siellä asuu yhä. Hän on auttanut monia sinne tulleita suomalaisia elämän alkuun. Minäkin tunnen monia heistä.

 

Niinkuin tuossa jo kannessa lukee,niin kertoo muistisairaudesta. Siitä kuinka lähiomainen todellakin menettää pala palalta läheisensä.

Vielä sitten piipahdetaan hetkeksi meidän puutarhaan. Tänä vuonna ovat kaikki kovasti kasvaneet,puut ja pensaat.

Vielä puutarhassa kukkii kaikenlaista. Luonto on kaunis kaikkialla.

Nyt pitäis mennä syömään ja sitten päiväunille. Illasta katsomme mieheni kanssa pesisotteluja tv,stä.

Lauantaina menemme enoni vaimon hautajaisiin. Kuukauden sisällä on kuollut neljä meidän tuttua/läheisiä. Kaksissa hautajaisissa paikan päällä, kahdelle muulle lähetettiin adressit.

Kiitos teille kaikille,jotka jaksatte täällä käydä ja erityiskiitos kommenteista.

Kaunista kesän jatkoa toivottelee:Intsu