Tuossa alkuviikosta minulla oli täällä siiliä,kun ne on alkanut heräämään talvihorroksesta. No nyt täällä on talvihorroksesta heräillyt sellainen ,sanoisin että,aika suuri maakilpikonnakin. Hemppa nimeltään. Minun isävainaatani kutsuttiin Hempaksi. Ei se toki hänen oikea nimi ollut. Niin päätin antaa tuolle kilpparillekin Hemppa nimen. Isävainaani on ollut jo haudassa lähestulkoon 40 vuotta,joten ei se nyt ole enää loukkaukseksi, vaikka kilpparikin on Hemppa. Ei heillä kyllä millään lailla mitään yhteistä ollut,vaikka tää Hemppa nimi tuntuikin tälle kilpparille niin sopivalta.

 

Tässä Hemppa on jotenkin kömpinyt pöydälle. Kuten arvata saattaa,niin Kaarakassahan tämän tein. En ole niin kovin monia mosaiikkityötä tehnyt ,puutarhamosaiikeista tämä työ on eka. Joten taitoa ei paljon ole,mutta innostusta sitäkin enempi. Tämän teossa oli monta eri vaihetta ja kuivuakin välillä piti. Ensin kanaverkosta leikkasin sopivan muotoiset palat,josta taivuttelin kilpparin muodon ja täytin verkot sanomalehtipaperista rutatuilla mytyillä. Sitten päälle yltympäri ja jokapaikasta laitoin kipsinauhaa. Kipsaus piti kuivaa. Sitten saneerauslaastia yltympäri. Taas kuivaa. Mosaiikkien kiinnitys ja saumaus ja putsaus. Tämä on eilen valmistunut ja sillä on vielä vähän kosteutta,kuten jalkojen pinnasta näkyy.

 

Tässä Hemppa odottelee kesää ja suihkulähdealtaan reunalle pääsyä. Ensiviikoksi on luvattu lämmintä,joten saattaapa Hemppa päästä vähän ulkoilemaan. Mutta nyt me yhdessä toivottelemme jokaiselle aurinkoista viikonloppua!