Minun edesmennyt äitini oli innokas käsitöiden harrastaja. Virkkauksia hän ei tehnyt,eikä suuria neulomuksia,mutta hänen erityisenä alana oli kirjailut. Kirjailujen lisäksi hän kyllä sitten sukkia ja lapasia neuloi ihan valtavasti. Kaikki käsityöt hän lahjoitti jollekulle. Enimmäkseen tietysti lastensa perheille,josta syystä minullakin on paljon äidin tekemää, jotka tietysti nyt ovat aarteita,kun äitiä ei enää ole. Tässä muutama esimerkki.

 

Siinä meidän sohvapenkillä parit kirjaillut tyynyt. Äiti teki monenkirjavia töitä,mutta silti se kirjavuus sopi,hänellä oli hyvä värisilmä.

 

En tiedä miksi tuo kuvassa näyttää niin ryppyiseltä,kun luonnossa se ei suinkaan sitä ole. Mulla on paljon äidin kirjomia liinoja, verhoja, tyynyjä ja pyyheliinapeitteitä.

 

Edellisen liinan lähikuvaa. Äiti hallitsi monenlaiset kirjontatekniikat ja hän oli huolellinen ja kädenjälki tosi siistiä.

 

Taas yksi esimerkki liinasta. Minä en suinkaan äitini myötä innostunut käsitöihin. Ehei,kas kun mulle tuli niin paha murkkuikä,että minähän jo ihan periaatteessa vastustin kaikkea mitä äiti teki ja mulla ei silloin ollut tippaakaan kiinnostusta äidin käsitöihin. Vasta naimisissa ollessani,ihan avioliiton alkutaipaleella asuimme mieheni kotona ja minun anoppini sai minut innostumaan. Minä pidin valtavasti anopistani ja ihailin häntä ja häneltä opin monet käsityöjutut ja leipomisesta ym. Olisihan toki äitinikin opettanut,mutta kun en ollut ottanut oppia vastaan,mitä olin saanut katua,mutta onneksi anoppi pelasti tilanteen :)

Edellisen liinan lähikuvaa orvokeista.

 

Samoin punaisista kukkasista.

 

Vielä tään yhden kuvasin. Tässä tuli vasta pieni osa kaappieni kätköistä mitä äitini minullekin on tehnyt. Ajattelinpahan näyttää nyt muutaman,koskapa minun omat käsityöt ovat nyt niitä lahjasalaisuuksia,on pikkujuttuja ja joku isompikin,jotka voin näyttää vasta sitten , kun ovat saajillaan.

Oikein Rentouttavaa ja Rattoisaa viikonloppua!