Tulin tänne purkamaan sydäntäni ja jakamaan murheitani teidän kanssanne. Niinkuin edellisellä kertaa mainitsin,niin mulla oli eilen Seinäjoella sairaalassa viipalekuvaus ja tänään ortopedin vastaanotto. Hänellä oli murheellista kerrottavaa. Mun ihan koko olkanivel on kaikkineen niin pirstaloituna/sirpaleina,että sitä ei pystytä leikkaamaan,eikä korjaamaan. Ortopedi lupasi kuvat lähettää Ouluun yliopistolliseen sairaalaan,jollekin professorille,jolla on asiantuntemus tälläiselle. Sanoo haluavansa toisenkin lääkärin mielipiteen,mutta tuskin asia muuttuu. Nyt vaan toivotaan,että sais kivuttomaksi ja luutuu itsellään minkä luutuu. Sanoi,että voin saada sitten itseni puettua ja hiukseni kammattua,mutta ei paljon muuta. Käytännössä olen menettänyt oikean käteni. Ehkä joskus jotain käsityötä saan tehtyä ja jos en saa,niin on muutakin tekemistä. Esim. tykkään lukea kirjoja. Yksi vaihtoehto on olkanivelen vaihto,mutta sekin on kaikkee muutakuin yksinkertainen ja en jaksa sitä ihan heti. Kuukauden päästä on sairaalassa kontrolli. Kuvaukset ja lääkäri.

Saimme yhdessä mieheni kanssa vihdoin laitettua vähäiset joulukoristeet pois ja jouluiset liinat vaihdettua toisenlaisiin

Teneriffan%20liina.jpg

Kaapin kätköistä löysin tämmösen liinan,jonka olen vuosia sitten tuonut Teneriffalta. Yhtään en ollut tätä käyttänyt ja nyt ihmettelen,että miksi en. Minusta näyttää kauniilta ja sopii meille ,kuin nenä päähän.

 

D%20Junior.jpg

Davidssonin.jpg

Sitten nämä "mun" mallilla tekemäni vauvan tossut. Sain nämä valmiiksi juuri ennen onnettomuuttani. Mieheni on vienyt nämä jo saajalleen. Tossukat sai pieni poikavauva,joka syntyi mieheni juuri valmiiksi saamaan asuntoon. Mä olen monet kerrat neulonut vauvantossut "uuden tuvan Jusseille ja Maijoille",jotka ovat syntyneet meidän tekemiin asuntoihin.

Kiitoksin: Intsu