tiistai, 28. tammikuu 2020

Kuvia blogiin

Ajatelkaa yksi mummin prinsessa toi tullessaan tekemiään käsitöitä,että saan ottaa blogia varten kuvia nyt kun en itse pysty tehdä.Eikö hän olekin ihana. En pysty kameraakaan pitää kädessä ja ottaa kuvia,joten äitinsä kuvaili. Iso kiitos tytöilleni,suurelle ja pienelle.

 

rkki.jpg

Minusta tää on hieno. Onko sitten hämähäkki,mustekala vai mikä örkki. Tämän päänä on vauvanruokasosepussista leikattu korkki. Valkoiset lonkerot ovat piipunkrasseja.

 

lehdykk%C3%A4.jpg

siili.jpg

Ihanasti syksyn värejä.

 

punat.jpg

Punatulkku.

 

Emmin%20laiva.jpg

Purjelaiva seilaa maailman valtameriä.

 

b%20ja%20o.jpg

Huovasta ommellut pöllö ja omppu.

Sitten olen napannut Arjen helmeilyä blogista mukaani haasteen. 

HASSUT KYSYMYKSET

1.Imetkö hiuksia

En tosiaankaan. Minulla on niin lyhyetkin,että pitäis olla aika akrobaatti,että sais nämä suuhunsa.

2. Petaatko pedin joka aamu

Tottakai,paitsi nyt kun olen näin sairas ja lääkitys niin vahva,että nukun paljon.

3.Mikä on suosikki laulusi

Niitä on monia,mutta nimeän kaksi. Risti vain jäljelle jää. Moni laulaja laulaa sitä,esim entinen missi Tuula Polvi,Pekka Simojoki ja moni muu. Toinen ihana on esim. Hilja Aaltosen, Saanko kerran lunta valkeemmaksi.

4. Mitä teet kun istut yksin autossa

Normaalisti käsitöitä,mutta nyt vaan istun ja mietiskelen kaikkea.

5. Mikä keittiötarvike olisit

 Varmaan kattila ja keittäisin hyvää ruokaa.

6.Mikä eläin ja miksi

Koira,tykkään koirista ja kun meillä on ollut parikin labbista.

7.Mitä teet ,kun olet vihainen

Mä motkotan tai sitten mä itken.

8.Mitä toivot tällä hetkellä itsellesi

Terveyttä.

9. Millainen olet humalassa

En käytä alkoholia. Sanovat,että mulla on syntymähumala.

10. Käytätkö hajuvesiä

Käytän toki. Minulla on niitä aika paljon. Ovat mun heikkous.

 

Nämä hassut kysymykset saa napata mukaansa ja vastailla kuka vaan haluaa.

Mieheni avustuksella sain tämän postauksen tehtyä.

Sitä vielä,että mun kädestä tuli lausunto sieltä Oulun yliopistollisen sairaalan professorilta. Käsi on aikalailla menetetty. Mitään ei ole tehtävissä. Kyllähän tää on mulle kova paikka.Välillä itken sitä,mutta sitten taas ajattelen,että paikka missä kaaduin oli betoniporras tosi lähellä. Olisin voinut lyödä pääni ja menehtyä siihen tai päästäni vammautua pahasti. Ja sitten se,että mulla on aivan ihana perhe. Kiitos kaikille tsemppauksesta ja esirukouksista.

T.Intsu

 

tiistai, 21. tammikuu 2020

Liina ja sairaalareissu

Tulin tänne purkamaan sydäntäni ja jakamaan murheitani teidän kanssanne. Niinkuin edellisellä kertaa mainitsin,niin mulla oli eilen Seinäjoella sairaalassa viipalekuvaus ja tänään ortopedin vastaanotto. Hänellä oli murheellista kerrottavaa. Mun ihan koko olkanivel on kaikkineen niin pirstaloituna/sirpaleina,että sitä ei pystytä leikkaamaan,eikä korjaamaan. Ortopedi lupasi kuvat lähettää Ouluun yliopistolliseen sairaalaan,jollekin professorille,jolla on asiantuntemus tälläiselle. Sanoo haluavansa toisenkin lääkärin mielipiteen,mutta tuskin asia muuttuu. Nyt vaan toivotaan,että sais kivuttomaksi ja luutuu itsellään minkä luutuu. Sanoi,että voin saada sitten itseni puettua ja hiukseni kammattua,mutta ei paljon muuta. Käytännössä olen menettänyt oikean käteni. Ehkä joskus jotain käsityötä saan tehtyä ja jos en saa,niin on muutakin tekemistä. Esim. tykkään lukea kirjoja. Yksi vaihtoehto on olkanivelen vaihto,mutta sekin on kaikkee muutakuin yksinkertainen ja en jaksa sitä ihan heti. Kuukauden päästä on sairaalassa kontrolli. Kuvaukset ja lääkäri.

Saimme yhdessä mieheni kanssa vihdoin laitettua vähäiset joulukoristeet pois ja jouluiset liinat vaihdettua toisenlaisiin

Teneriffan%20liina.jpg

Kaapin kätköistä löysin tämmösen liinan,jonka olen vuosia sitten tuonut Teneriffalta. Yhtään en ollut tätä käyttänyt ja nyt ihmettelen,että miksi en. Minusta näyttää kauniilta ja sopii meille ,kuin nenä päähän.

 

D%20Junior.jpg

Davidssonin.jpg

Sitten nämä "mun" mallilla tekemäni vauvan tossut. Sain nämä valmiiksi juuri ennen onnettomuuttani. Mieheni on vienyt nämä jo saajalleen. Tossukat sai pieni poikavauva,joka syntyi mieheni juuri valmiiksi saamaan asuntoon. Mä olen monet kerrat neulonut vauvantossut "uuden tuvan Jusseille ja Maijoille",jotka ovat syntyneet meidän tekemiin asuntoihin.

Kiitoksin: Intsu

lauantai, 18. tammikuu 2020

Lappusia

Tekee mieli päivittää,vaikka eipä tässä elossa ja olossa muutosta ole paljoakaan tapahtunut. Kai kipu on pikkiriikkisen vähentynyt,ainakin toisina hetkinä. Sen lisäksi,että oikea käsi on niinkuin poissa pelistä,niin kipu vaikuttaa,että ei toisellakaan kädellä paljoa tehdä. En pärjäisi yksin. Onnekseni mulla on niin ihana mies. Hän pitää vapaata ja hoitaa mua. En pysty itse pukeutua,en käydä yksin suihkussa. Vessassa käynnistäkään en selviydy yksin. En saa itse pistettyä insuliinia. Ruuan laitosta puhumattakaan.

On näköjään hankala tätäkin naputella yhdellä kädellä ja juuri sen vuoksi en ole blogeissa paljoakaan kommentoinut,vaikka lukemassa teidän blogeja olen käynyt.

 

J%C3%A4m%C3%A4lapuat.jpg

Nämä patalaput olen virkkaillut jämistä jonkun ystävän joulupukin pussiin.

 

J%C3%A4m%C3%A4%20toiselta%20puolen.jpg

Tässä laput toiselta puolen. Kaikki näissä käyttämäni jämälangat jäi viimeisimmästä tekemästäni kanavatyötaulusta. Taulu on jo kehyksissä ja seinälläkin,mutta en saa sitä nyt kuvatuksi. Täytyy jossain vaiheessa pyytää,että mieheni kuvaisi sen,niin saan sen esiteltyä täällä.

Maanantaina on heti aamulla olkapään vuoksi viipalekuvaus Seinäjoella sairaalassa. Tiistaina aamulla puolestaan ortopedi katsoo kuvat ja päättää mitä minun kanssa tehdään. Voiko jo leikata ja tarviiko leikata ja saadaanko kättä kuntoon. Mikä on ennuste. Mua jännittää ja pelottaa kovasti. Sinä päivänä kun mua kuljetettiin ambulanssilla ja olin sen päivän sairaalassa ,niin olin käsittämättömän kipee ja sanoin kymmeniä kertoja ellei satoja ,Jeesus auta. En hävennyt,enkä välittänyt vaikka mikä hoitaja ja lääkäri kuuli. Eikä minulla nytkään taida muuta turvaa olla,kuin Jeesus auta.

Kiittäen . Intsu

perjantai, 10. tammikuu 2020

Valtaisa tuska

 

helmikoristeinen.jpg

Voi,ystävät,kiitos kaikesta tsemppauksista ja paranemistoivotuksista ja kehottelusta lepoon. Kunpa pystyis edes levätä ja jaksais edes olla. En ole ikinä ollut niin kipee kuin nyt. Toissapäivänä kipu oli niin hurja,että mut vietiin ambulanssilla sairaalaan. Monenlaista kipulääkettä antoivat ja piikkiä ja sitten vahvempien lääkkeitten turvin kotiin. Olkaluu on niin mäsänä,niin murentunut,että ei voi edes leikata. Viikon päästä on viipalekuvaus ja jatkohoitoa katsotaan sitten.

T.Intsu

maanantai, 6. tammikuu 2020

Tosi huonosti alkanut vuosi

Vaikeudet ei näy hellittävän. Surun lsäksi on tässä monenlaista muutakin  murhetta ja vastusta. Viimeisimpänä tuli tää,että olen ulkona kaatunut pahasti. Nää kelit ovat tämän tästä liukkaita. Vaikka kuinka olen muka yrittänyt varoa,niin vain yhtäkkiä jalat luisti alta ja mä koko painollani olkapää edellä lensin asfalttiin.Otti todella todella lujaa kipeetä ja mä aivan huusin. Nyt on käsi niin kipee, että en meinaa jaksaa olla.Mä luulen,että luuvikaa ei ole,mutta hauiksen kohdasta aiva sietämätön kipu. kättä ei voi liikauttaakkaan ja se on oikea käsi. Hiljattain otin burana 600mg,että saan kirjoitettua ja kerään voimia lääkäriin lähtöön. Kuinka ihmeessä meinaan kestää tutkimukset.

Voin laittaa tähän jonkun aikaa sitten valmistuneen käsityön.

 

nallepipo.jpg

Joku pieni löysi joulupukinpussista tämmösen pipon. Malli löytyi jostakin netistä. Mallissa oli tupsu langasta,mutta mä halusin turkistupsun laittaa.

 

Niilas%20leikkii.jpg

Siinä hän tapaninpäivänä leikkii meidän keittiön lattialla.

Tosi hankala ja aikaa vievää naputella tekstiä vasemmalla kädelllä

Nyt menen lepäämään. Käsitöitä ei nyt yhtään pysty tehdä. Onneksi lukea voi,jos kivuilta jaksaa.

Terkuin. Intsu 

JK. Sairaalasta tulin juuri kotiin. Käsi on kuvattu.Olkapäässä paha ja suuri murtuma  ja vielä olkakuopassa hiusmurtumia.

Lähiaikoina tehdään suuri ja haasteellinen leikkaus,eikä kuntoonsaaminen ole varmaa. Kevät menee toipuessa ja käsityöt voi olla taakse jäänyttä elämää.