Viime lauantaina oli jälleen Lankavan Käsityöklubin retkipäivä. Sitä oli jo kauan odotettu. Bussi starttasi Lankavan pihasta aamulla 7.50. Niin iloinen naisporukka lähdettiin ensin kohti Killinkoskea ja sitten Virroille.

 

Killinkoskella kohteemme oli vanha Inkan tehdasmiljöö. Kuva on kahvilasta,josta vanhaan tehtaaseen tutustuminen aamukahvilla alkoi.

 

Siinä kahvilassa oli joku tehdaskone. Ei kyllä mitään käsitystä mikä tuo on.

 

Menimme tehtaalla ensin nauhakauppaan. Siihen minä kyllä petyin ja mitä juttelin,niin moni muukin. Me kuviteltiin,että kun on nauhakauppa,niin siellä varmaan on monenlaisia värikkäitä,kuviollisia ja pitsisiäkin  nauhoja. Noh,ei sinnepäinkään. Siellä olikin vain nyörejä ja sellaisia kuorman sitomisliinoja. Siinä rakennuksessa oli kyllä monia muita mielenkiintoisia museokohteita.

 

Lelumuseo oli mielenkiintoinen. Aivan valtava vanhojen lelujen valikoima.

 

Siinä paloauto. Ajattelin ,että ennenkuin tuo on saatu liikkeelle ja tuollaisella pumpulla vettä pumpattua,niin kyllä tulipalon sattuessa kaikki on ehtinyt palaa poroksi.

 

Näistäkään koneista en tiedä mitä ovat.

 

Sitten siellä oli huone täynnä entisaikaisia opetusvälineitä. Korvalääkäri ja silmälääkäri ovat varmaan tuosta oppinsa saaneet.

 

Oi,kuulkaa kun tuossa on alushousujen malleja:)  Pitsit lahkeissa,niin ohuesta langasta virkatut. Oikeassa reunassa pikkuisen pilkottaa polkusingeri.

 

Opetustauluja oli kaikenlaisia seinät täynnänsä.

 

Lehmän utareetkin opetustilassa,joten oliko kenties lypsäminenkin ollut oppiaineena. Mä en millään malttanut olla salaa kokeilematta,osaisinko vielä lypsää,vaikka eihän museotavaroihin saa koskea:)

 

Kiltistihän ja varovastihan siellä piti kulkea,kun aulassa tälläinen iso "Manta"  vartioi.

Oli siellä kirpputorikin,mutta ei tullut ostoja.

 

Killinkoskelta siirryimme Virtain Perinnekylään. Siellä oli tämmösiä mökkejä,joihin sai tutustua ja mökeissä oli kaikenlaista käsityöjuttuakin. Tosin mä en tuossa vaiheessa enää paljon pystynyt kulkea. Mikontuvassa ruokailimme ja siellä oli meille hämäläinen pitopöytä.

 

Siellä oli vanhojen autojen ajelupäivä ja bussin ikkunasta näimme monia. Tää yksi vaan ajeli siellä Perinnekylässä ja nosti mulle kättä,kun kuvasin.

 

Tämmösiä mm. myytiin Taito Shopin myymälässä.

 

Lapasten,sukkien ja pipojen mallia.

 

Lopuksi vielä menimme Torisevalle rotkojärveä katsomaan. Minä pääasiassa istuin kahvimökin rappusilla,kun tuo maasto ei ollut oikein minun käveltäväksi sopivaa. Mä en päässyt kahvimökkiin sisällekään,kun rappuset olivat mulle liian korkeat,eikä alhaalta asti ollut kaiteitakaan. Yksi mies yritti kohteliaasti mua auttaa,mutta sen seurauksena mä kaaduin ja löin oikean jalan sääreni betoniportaaseen. Haavahan siihen tuli ja toivon,että paranee. Onneksi se ei ollut tuo vasen turvonnut jalka.

 

Kuva ei tee oikeutta sille miten alhaalla tuo vesistö on ja miten korkeat ja jyrkät kalliot sen sivuilla.

Mulla on valokuvia paljon enemmänkin,mutta tässä edes joitain poimintoja.

Kiitos ihanat naiset retkiseurasta,kiitos Memmukalle,kuskillemme Eijalle ja Lankavalle!

Kiitos teillekkin ja nautitaan vielä kesän kauneudesta! T.Intsu