Kesän aikana sain vihdoinkin pisteltyä valmiiksi suuren kanavatyötauluni. Kehystytin sen ja eilen mieheni laittoi sen seinälle.

 

Tämä oli varmaan haastavimpia kanavatöitä mitä olen tehnyt. Se haastavuus johtui tosi huonolaatuisesta pohjasta. Olin aina ajatellut,että ei sen väliä onko pohja huono vai hyvä laatuinen,että eihän taulu seinällä kulu. Nyt ymmärrän,että kyllä sillä onkin iso merkitys. Tässä nimittäin ommellessa pohjakankaasta lähti koko ajan väriä pois ja kuvio hävisi. Piti aivan summissa ommella ja yritää saada kuvan näköistä taulua. Kun se väri lähti pohjakankaasta,niin pohjasta tuli valkoinen ja tummemmilla langoilla oli tosi vaikea saada pohjaa peittymään. Otin siitä työvoiton:) Nyt se on seinällä ja olen tosi tyytyväinen:)

 

 

Meillä on tänään hääpäiväkin! Tuli 39v täyteen. Tälläkertaa meillä ei oikein ole mahdollista hääpäivää juhlistaa ainakaan tänään. Loppukuusta lähdemme reissuun,joten se sitten olkoon meidän hääpäiväreissu.

Tänään menemme saattamaan Lyyli-Ystäväämme terv.keks. kappelista hautausmaan kylmäkappeliin hautausta odottamaan. Lyyli on ollut monituiset vuodet kanssani meidän seurakunnan Lähetystyön Askartelu ja Käsityöpiirissä. Pienillä kangaspuilla kutonut siellä lukemattomat liinat ja monenlaista muuta tehnyt. Lyyli oli jo 94v ,tosi fiksu ,ajatus kirkas ja muisti parempi kuin minulla. Hänellä oli aina tosi kiva huumorinpilkekin silmäkulmassa.Viikko sitten joutui terv.kesk. vuodeosastolle. Viime maanantaina kävin toisen ystäväni kanssa häntä katsomassa. Yhdessä vietettiin siinä pieni rukoushetkikin,niinkuin monituset kerrat ennenkin. Lyyli kiitti Jumalaa "ihanasta elämästä.jonka oli saanut." Sittenkun pois teimme lähtöä,niin Lyyli sanoi,että Taivaassa tavataan. Kyllä näin,että sairas hän nyt on,eikä enää taida kotiin tulla,mutta en tiennyt sittenkään,että määränpää on jo näin lähellä. Toissapäivänä pääsi perille Ikikotiin.

 

Siitä hääpäivästämme vielä sen verran,että laitan tähän Sinulle Ihana puolisoni, Anne-Mari Kaskisen runon hiukan mukaeltuna. Kiitoksena kaikista vuosista,joka päivästä,jokaisesta hetkestä.

 

Minä Sinua rakastan,tiedän sen.

Se ei ole vain hetken huumaa.

Se on nuotion hiljainen roihu ja polttavan kuumaa.

 

Se ei sammu,kun loppuvat hallayöt,

se ei kuole,kun maassa on routa.

Se kestää arjet ja pimeät yöt,

se kestää on myrsky tai pouta.

 

Minä Sinua rakastan,

katsohan kuin kirkkaasti tuikkivat tähdet.

Joka päivä ne sinulle lahjoitan,

kun kanssani matkaan lähdet.

 

Ja kun kuljemme raskain askelin

ja aika tuo murhetta tupaan,

pidän kädestä Sinua silloinkin,

yhä rakastaa Sinua lupaan.

 

Minä rakastan Sinua silloinkin,

jos ehdimme korkeaan ikään.

Olet edelleen minulle suloisin,

ei hellyyttä sammuta mikään.

 

Mitä siitä,jos ryppyjä poskiin saat,

taikka kumaraan selkäsi painuu.

Kun ruskeat silmäsi katsovat,

taas polvilleen rakkaus vaipuu.

 

5.8.2011   Rakkaudella: Sun Intsu