Vuoron perään musta ja valkoinen lanka ovat puikolla kulkeneet. Nyt työ on valmis.

 

Tein talveksi pienelle pojanpojanpojalleni tämmösen pandatakin. Täällä pohjanmaallahan on viimeajat pandat olleet kovasti puheenaiheina ja kävimmehän mekin mieheni kanssa niitä moikkaamassa. Tämmönen takki edestä ja

 

tämmönen takaa. Oli hankala tehdä,kun ei ollut sellaista kunnon mallipiirros mallia,vaan yritin kuvista mitä näin netissä,niin laskea silmukoita. Musta lanka on Novitan Pirtaa ja valkoinen Tuomas sukkalankaa. En mä muutenkaan ole kovin taitava kirjoneuleissa. Niin harvoi tulee kirjoneuleita tehtyä,että se on aivan harjoituksen puutetta. Saaja,tää pieni poika asuu Savossa. Kuinka tää meidän eka neljännen polven edustaja on paljasjalkainen savolainen:) Kun oppii puhumaan,niin jos hää huastaa savvoo ja mä tätä leviää pohojalaismurretta,niin tarvitaankohan me tulkki:)

 

Välillä teen kierroksia puutarhassa ja pikkuisen jotain vielä urheasti yrittää kuivan kesän jälkeen kukkia.

 

Humalassa on jo syksyn merkit.

 

Eikö nämä kotipihlajan marjatkin ole merkki syksyn tulosta.

 

Tämä mansikkatyttö uskollisesti vartioi huvimajan edustalla,vaikka aurinko on polttanut pois hänen kirkkaan punaisen värinsä. Voisin kyllä askartelumaalilla sen maalata. Vaan huomasin,että tämä on jalkansakin kolhinut johonkin. En tiedä millä sen korjais,sitä lienee itsekin ihmettelevän.

Kiitoksin ja iloista viikkoa:Intsu