sindi%202.jpg

Meitä on kohdannut suuri suru,kun meidän Sindi-koira jouduttiin nukuttaa ikiuneen. Moni ei ymmärrä,kuinka suuri se suru voi olla,vaikka kyseessä on "vain " eläin. Ei voi ymmärtää ellei itsellä ole ollut niin rakasta lemmikkiä.

Sindi tuli meille,kun meidän perheessä oli todella raskaat elämänvaiheet. Sindin tulo on pitkä ja ihmeellinen kertomus,mutta en nyt tässä avaa sitä. Sindi toi siihen tilanteeseen ilon ja avun ja auttoi meitä jaksamaan eteenpäin. Siitä aivankuin kääntyi uusi lehti parempan suuntaan.

Meillä oli ollut Sindiä ennen toinen labbis. Kiva koira ja rakas sekin oli,mutta Sindillä oli monin verroin vielä ihanampi luonne. Oli ystävällinen ihan kaikille ja kiltti ja tottelevainen. Haukkunut ei ollenkaan. Ja väitän,että niin nöyrää koiraa sais etsimällä etsiä,kuin Sindi oli.

 

sindi.jpg

Saimme sen pitää kauan,harvinaisen kauan. Sindi oli jo täyttänyt 17v ja oli 18 elinvuosi menossa. Sindille vanhuuttaan alkoi tulla yhä enempi vaivoja ja kipuja. Kaikki nivelet olivat kuluneet ja kipulääkkeitä syötin joka päivä. Askel alkoi hidastua ja leikit loppuivat ja uni maittaa yhä enempi. Tuli monenlaista muuta vaivaa. Kärsimykset alkoi olla suuret ja meidän oli pakko tehdä raskas päätös. Niin veimme Sindin eläinlääkärille ja Sindi nukutettiin ikiuneen. Tuonne se on meidän puutarhaan nyt haudattuna.

Nyt suru ja ikävä ympäröi meitä,sydän ja silmät ovat täynnä kyyneleitä.

 

Kiitos käynneistä ja kommenteista! T.Intsu