Eilen vietettiin perhepiirissä ristiäisiä. Hienot juhlat oli vauvalla. Minulla on varmaan jo pari viikkoa ollut minuuttiaikataulu ja alan olla väsynyt. Yötkin menee aika huonolla unella,pitää käydä vessassa useasti ja sitten on kipuja. Olen saanut lapsia hoidella yhdessä ,jos toisessakin paikassa. Viikonloppuna on ollut mieluisia yövieraita. Paljon olen leivoskellut,sekä kotiin,että juhliin. Töitä on teettänyt ,kun jouduimme tilitoimistoa vaihtamaan entisen kirjanpitäjän jäädessä eläkkeelle  ja monia muitakin muutoksia on ollut. Joululahjatkin ovat miltei kaikki hankittuna,koska en halua viime hetken ruuhkiin. Tämmösessä kaikessa se aika menee,mutta on ollut Elämää:)

 

Ristiäisiin tein tälläisen voikkarin tälläkertaa. Minulla pitää aina olla runsaat päälliset. Minähän en tykkää pelkistetyistä muodoista,en leivonnaisissa,enkä sisustuksessa. Runsautta olla pitää niinkuin mä itsekin olen runsas:D

 

Tämmönen täytekakku oli pöydässä. Tuo kakku ei ole minun käsialaa ja niinpä se on noin kaunis:)

 

Niin herkän kaunis kukka-asetelmakin oli kahvipöydässä.

 

Minä oman ristiäislahjan yhteyteen kirjoitin laulunsanat. Mukaellen Pasi Kauniston ja Susanna Neon kappaletta,Onnen Lintu

Lapsi: Kerrohan äiti oi,onko pyöreä maa,

eikö onnensa lintua kiinni saa,

miksi taivas niin kaunis ja siintävä on,

sano ootko sä toisinaan myös onneton?

Kerrohan missä aurinko nukkua saa,

onko tuutuna sen meri,taivas,vai maa?

Miksi pääse en lintujen luo lentämään,

Miksi kyyneleet nuo,äiti,silmissäs nään?

 

Äiti: Pienoinen,kerron sen,niin on pyöreä maa,

onnen linnunkin voit sä saavuttaa.

Siksi taivas on kaunis ja siintävä niin,

ettei lintusi joutuisi kadoksiin.

Mutta aurinko ei nuku vaipuessaan, tietä kuulle ja tähdille antaa se vaan

ja jos lentää sä voisit,ei lintuja ois,

kyyneleittä en sanojas kuunnella vois.

 

Lapsi: Jos on maa niin kuin palloni mun,

kierrän sen,onnen tuon sitten syliisi sun.

 

Äiti: Pienoinen,sitä ei löydä kulkiessaan,kerran luoksesi lintuna lentää se vaan.

 

Lapsi: Missä sen pesä on,kunhan neuvoisit sen,

syliis toisin ja pois sitä päästäisi en.

 

Äiti: Pienoinen,se on piilossa sydämen vain

ja sen löysin mä silloin kun sinut mä sain.