Viimeksi kerroin miten ullakolta löysin koiran järsimän nuken,jonka aioin korjata.

 

Nyt olen ommellut sille uuden vartalon. Ajattelin,että mikä siinä on niin outoa ja sitten hokasin,että kun on tumma,niin vartalokin ois saanut olla tumma:) No,se tuli nyt tommonen. Sude sanoi viimeksi,että se oli kovin laiha,mutta täällä mun hoidossa siitä kyllä tuli nopeesti hyvin pulska:)

 

Siinä hän sohvatuolissa istuskelee puettuna. Vein sen pikkutytölle ja sanoin,että tuo on äitinsä vanha nukke. Pikkulikka oli niin mielissään ja leikkinyt vauvallaan siitä asti. Vauvan nimi on kuulema Sesilie:)

 

Pikkipoikien synttäreille lupasin tehdä tapani mukaan voileipäkakun. Kuulin,että synttärit ovat lego-aiheiset. Niinpä keksin tehdä tuommosen. Ostin legopakkauksen missä oli kaksi koottavaa pientä autoa. Voi hyvä jysäys,vaikka oli tarkat ohjeet,niin en mä millään meinannut saada kasaan noita. Mieheni tuli avuksi ja kasasi ne. Sitten nuorin poikamme sattui tulla käymään ja katsoi,että nämähän on vähän väärin kasattu ja korjasi:):) Miten ihmeessä lapset rakentelevat vaikka miten isoja legojuttuja noin vain! Tuossa mun kakussa on tarkoitus olla kaksi erillistä ikäänkuin linnaketta,jossa kumpaisellakin autolla on tukikohta. Toinen pieni poika täytti 5v ja toinen 2v.

 

Siellä oli ihanat tarjoilut. Nam,nam hyväskää. Mukavat synttärit muutenkin lasten riemuineen ja kaikkine vieraineen.

 

Tälläinen kirjontatyö on mulla meneillään. Se ei ole vielä läheskään edes puolessa välissä. Eikä valmistu aikoihin,kun välillä on tehtävä muuta.

 

Lauantaina oli taas Kauhavalla Kässäklubi ja sain sieltä yhdeltä ystävältäni tämmösen virkkauslehden. Vähän vasta olen selannut ja siinä on monta mukavaa mallia. Kiitos Sinulle Ihana Ystäväiseni!

Hyvää lokakuun ekaa viikkoa sinulle ja sinullekkin ja sinulle myös!

Kiitos. T.Intsu