Meillä oli tälläkertaa äitienpäivä hiukan pienimuotoisempi,kun kolmen lapseni perheet eivät päässeet. Yhdet olivat matkoilla,toiset asuvat kaukana ja kolmannet sairaana. Kaksi perhettä vaan oli. Oli meitä silti 6 aikuista ja 6lasta.

 

hortenssia.jpg

Sain ihania kukkia,ison hortenssian kivan värisenä ja pirteän punaisen ruusunkin. Vein nämä jo tuonne terassille odottamaan lämmintä,että sitten ruusun ainakin istutan maahan. Nyt vielä kun ei kovin lämmin ole,niin saavat olla suojassa lasitetulla terassilla.

 

cortit.jpg

Kortit ovat aivan liikuttavan ihania. Toki toisetkin ,jotka eivät päässeet,niin ottivat puhelimella yhteyttä. Minulle laulettiinkin:)

Kiitos kiitos,teille lapset perheineen:)

 

toscat.jpg

Minä tietysti viikolla leivoin tarjottavia. Tässä toscakakku.

 

muffinikukat.jpg

Näiden piti olla muffinssia Sini Visan ohjeella. Mun vain kävi niin,että näistä tuli tosi suuria,eikä tää ollut pohjalaista suuruudenhulluutta. Vaan kun olin taikinan tehnyt,niin huomasin,että ei mulla ollutkaan pieniä muffinivuokia. Oli ainoastaan näitä pullalle tarkoitettuja vuokia. No,johonkinhan taikinan piti saada,joten ei muutakuin isoja muffineja sitten.

 

t%C3%A4yttis.jpg

Tälläinen karkkipläjäys täyttis tälläkertaa ja

 

bullavat.jpg

tetysti sitä ainaista pullaa.

 

puulato.jpg

Tämä puulato taitaa olla mieheltäni minulle äitienpäivälahja. Tosin se on vähän vielä puolivalmis. Hänellä on yleensä minulle suuria ja perin kummallisia äitienpäivälahjoja:) Hän on keksinyt tälläisen ovelan tavan hankkia jotain suurempaa mitä katsoo tarvitsevansa. Enhän voi vastustella hankintaa,kun se on lahja minulle:)Olenhan kertonut,että yhtenä vuonna sain kaivinkoneen. Se on meidän työmailla. Olen uhannut,että jos se kerran on minun,niin voin tuunailla sitä vähäsen. Voisin maalata vaalianpunaiseksi. Laittaa yltympäri kukka ja nalletarroja ja virkata pitsit ikkunoihin:D

 

keijutytt%C3%B6.jpg

Olen kyllä joskus saanut hempeitäkin lahjoja,mutta näköjään niitä saadakseen pitää taustalla olla traagisuutta. Tämän ihanan lintutyttösen sain 4v sitten äitienpäivänä,kun olin huhtikuussa ollut Tampereella syöpäleikkauksessa. Lahjan mukana oli ajattelemisen aihetta antava kirjoitus:

Tämän päivän tärkein tehtävä

"Jos tietäisin,että tämä on viimeinen kerta,kun näen sinun nukahtava,peittelisin sinut huolellisemmin ja lukisin puolestasi rukouksen.

Jos tietäisin,että tämä on viimeinen kerta,kun näen sinun astuvan ovesta ulos,rutistaisin sinua ja kutsuisin takaisin halattavaksi.

Jos tietäisin,että tämä on viimeinen tapaamisemme,minulla olisi toki aikaa sanoa sinulle,että rakastan sinua.

Jos tietäisin,että tämä on viimeinen päivä jonka saamme elää yhdessä.Mutta eihän tämä vielä tähän lopu,yksi päivä sinne tänne. Onhan päivä vielä huomennakin,onhan?

Todennäköiseti on. Ehdin korjata laiminlyöntini.Onneksi elämä tarjoaa loputtomasti uusia mahdollisuuksia,tilaisuuksia hyvittää. Huomenna  voin kertoa,että olet minulle rakas. Huomenna voin tarjota sinulle apuani.

Mutta siltä varalta,että olen väärässä,eikä minulla olekaan kuin tämä päivä, sanon,että olet minulle hyvin rakas."

Näihin ajatuksiin äitienpäivästä tälläkertaa.

Kiitos jokaiselle täällä kävijöille ja kommentoijille! T.intsu